 |
| Hyvinvoiva, tuore pumiperhe |
Mittasin Nastan lämmön keskiviikkona iltapäivästä ja se oli 36.8 astetta. Astutuksista oli päiviä 57-58. Ilmoitin lähimmille asianosaisille, että voi olla, että synnytys tapahtuu huomenna. Lähdin käymään kaupassa, jotta kotoa ei varmasti tarvitsisi lähteä mihinkään pariin päivään. Palatessani Nastalla olikin alkanut jo avautumisvaiheen levottomuus.
Synnytysapurini Natan oli ollut tarkoitus tulla meille vasta torstaina iltapäivästä, mutta pystyikin onneksi tulemaan jo ke-iltana kaveriksi valvomaan ja pitämään seuraa. Yksin tuskin olisin saanut välillä nukuttua, sen verran se jännittää.
Varsinaiset synnytyspuuhat alkoivat torstaipäivänä, jolloin olimme hyvin levänneet ja valmistautuneet. Polttojen alkaessa sydämessä läikähti, nielaisin kyyneleen. Ilo ja helpotus; olimme vihdoin päässeet pidemmälle kuin kahden ensimmäisen pentueen kanssa, joissa surullisten sattumien myötä ei koskaan nähty työntövaihetta. Nyt oli vuorossa sitä mitä kasvattajan on tarkoituskin kokea, mutkaton ja luonnollinen, ihan tavallinen penikointi.
Työntöjä saatiin seurata pitkään, mutta pysyimme rauhallisena, mitään nesteitäkään ei ollut vielä tullut. Lopulta vesiä ei tullut ollenkaan, vaan suoraan ensimmäisen pennun mukana kello 15:45. Pennut syntyivätkin sitten aika nopeaan tahtiin, pisin väli taisi olla 25 min, joten vartin yli viideltä oltiin valmiita. Kaikki sujui niin hyvin, että olo oli ihan toimeton. Isoa 325 g pentua avustin hieman, kun se jäi hetkeksi puolitiehen jumiin ison rintakehänsä kanssa. Muut sujahtivat sukkana ulos. Kaikki pennut olivat heti virkkuja, eikä tarvinnut huolehtia. Kyllä tätä pentuetta on odotettu!
 |
| Pentu nro 2 |