Eilen aamulla Minna herätti minut soittamalla, että Nekulla aamun lämpö 36.3. Nousin ylös ja käytin omat koirani lenkillä, lähteäkseni loppupäiväksi pentupassiin. Nekku oli jo edellisyönä nukkunut sängyn alla ähisten ja kihisten. Avautuminen jatkui sunnuntaipäivän, ja -yön. Valvottiin ja torkuttiin Minnan kanssa, välillä Nekkua ulkoiluttaen. Tuli aamu, eikä huomattavia polttoja alkanut kuulua. Kokeneemmat tiesivät sanoa, että vielä ei olisi mitään hätää.
Vähän ennen yhdeksää tuli kuitenkin vedet, eikä Nekku alkanut tehdä mitään pennun ulos saamisen hyväksi, läähätti vain tuskissaan. Soitettiin lääkärille ja jatkettiin liikuttelua ja portaiden ravaamista tuloksetta. Kehotuksesta uskalsin kokeilla kumihanska kädessä, onko ketään synnytyskanavassa tuloillaan. Oli siellä, ja Nekku sai kunnon ponnistuksia aikaan ainoastaan kokeillessani tilannetta kanavassa. Yritin saada liukkaasta pennun tassusta kiinni tuloksetta. Olin tuntevinani tassuissa "jarruanturat", eli pähkäilin, olisivatko ne etutassut. Huolestuttavaa kyllä, päätä ei tuntunut. Alkoi olla tunti vesien tulosta ja vuodon sävy oli muuttumassa vihertävään päin. Soitettiin aika tuttuun Univettiin, jossa Nekun kanssa käytiin aiemman onnettomuudenkin yhteydessä. Lähdettiin heti. Autossa Nekku yritti parhaansa mukaan ponnistella.
Univetillä Nekulta valui jo ihan vihreää tavaraa, eli istukka oli irronnut. Lääkäri kaiveli astetta varmemmin ottein pentua, mutta ei saanut myöskään vedettyä sitä mihinkään. Lääkärin mielestä kyseessä oli takajalat. Ultrattiin Nekku, jotta nähtäisiin muiden pentujen sykkeiden vireys. Kaikki oli kunnossa. Päätettiin ottaa röntgenkuva, että nähtäisiin missä asennossa pentu on (voisiko oksitosiinia antaa), sekä muiden pentujen määrää. Tuntemani tassut olivat kuin olivatkin olleet sitten etutassut, ja pennun pää ja muu kroppa olivat poikittain kohdunsuulla. Lääkärin mukaan tämä oli estänyt kohtua supistelemasta, eli huokaisin helpotuksesta, ettei vikana ollut polttoheikkous. Älyttömän huonoa tuuria vain. Muita pentuja näytti olevan 6-8.
Päätös oli sitten leikata pennut ulos. Pumi on liian pieni koira lantioltaan, että pennun kääntämiseksi voitaisiin tehdä suuria, se olisi vain ajan tuhlausta muilta pennuilta. Nekku valmisteltiin leikkaukseen ja lääkäri kehotti meitä käväisemään syömässä (olimme kieltämättä varmasti karu näky valvotun yön jälkeen), pääsisimme sitten auttamaan pentujen kätilöinnissä. Tullessamme takaisin kuului leikkaussalista kuitenkin jo pentujen vikinää, ja eteemme kiikutettiin laatikko pullollaan erivärisiä pentuja. Piti hetki miettiä, ovatko ne todella meidän pentuja. Lääkäri kertoi pentuja olevan 9. Kysyin, missä se kuollut tukospentu on, mutta se oli selvinnyt kuitenkin, ja kaikki pennut olivat virkeitä, eikä tarvittu elvytystä tms.
Nekku oli vielä ommeltavana. Lääkäri kertoi kohdun olleen niin pinkeä pennuista, että se oli revennyt pahoin leikatessa, niinpä kohtu oli poistettava. Vatsaonteloon ehti lirahtaa hieman nestettä kohdusta, mutta se oli huuhdeltu hyvin, ongelmaa ei pitäisi olla. Muuten leikkaus meni hyvin.
Jonkin ajan päästä Nekku tuotiin pentujen luo heräilemään. Sillä välin koitimme saada pentuja tarttumaan nisille, joihin oli valitettavan huonosti laskeutunut maito. Alkoivat ne sitten imeä, ja lopulta melkein joka tissillä oli tyytyväinen pentu. Nekku heräili hitaasti ja valitteli oloaan välillä. Oli vaikea saada tarkastettua pennuilta sukupuolia ja kitalakia, kun emme halunneet siirrellä niitä esim. toiseen laatikkoon. Lopulta teimme tarkastukset väreittäin. Valkoisia pentuja on 3, niistä 1 on uros. Vaaleita fakoja on 2, tyttöjä. Hieman tummempi fako on tyttö. Tummin fako on tyttö. Mustat 2 ovat poika ja tyttö. Eli pentutulos on 2+7. Kitalaet kaikilla ehyitä ja kaikki kunnossa.
Kotona punnittiin ja merkittiin osa pennuista kynsilakoilla. Pienin pentu painaa 212 g ja isoin 290 g. Jättityttö on tumma fako, oikeastaan punainen. Todella topakan oloinen luonne heti alusta alkaen. Laitoimme pennut Nekun kanssa laatikkoon ja mamma laskeutui lähes heti makuulleen ja päästi pennut nisille ja nuoleskeli niitä kiinnostuneena, joskin vielä nukutusaineesta höhlänä. Pian se hoiti silti pentuja jo täyttä häkää ja pitää niistä todella hyvää huolta. Maitoakin alkaa herua, joskin annoimme varulta pennuille myös puppyboosteria ja maidonvastiketta lisäksi. Tilanne näyttää vakaalta, lähdin yöksi kotiin. Tästä se työ vasta alkaa. <3
Vähän ennen yhdeksää tuli kuitenkin vedet, eikä Nekku alkanut tehdä mitään pennun ulos saamisen hyväksi, läähätti vain tuskissaan. Soitettiin lääkärille ja jatkettiin liikuttelua ja portaiden ravaamista tuloksetta. Kehotuksesta uskalsin kokeilla kumihanska kädessä, onko ketään synnytyskanavassa tuloillaan. Oli siellä, ja Nekku sai kunnon ponnistuksia aikaan ainoastaan kokeillessani tilannetta kanavassa. Yritin saada liukkaasta pennun tassusta kiinni tuloksetta. Olin tuntevinani tassuissa "jarruanturat", eli pähkäilin, olisivatko ne etutassut. Huolestuttavaa kyllä, päätä ei tuntunut. Alkoi olla tunti vesien tulosta ja vuodon sävy oli muuttumassa vihertävään päin. Soitettiin aika tuttuun Univettiin, jossa Nekun kanssa käytiin aiemman onnettomuudenkin yhteydessä. Lähdettiin heti. Autossa Nekku yritti parhaansa mukaan ponnistella.
Univetillä Nekulta valui jo ihan vihreää tavaraa, eli istukka oli irronnut. Lääkäri kaiveli astetta varmemmin ottein pentua, mutta ei saanut myöskään vedettyä sitä mihinkään. Lääkärin mielestä kyseessä oli takajalat. Ultrattiin Nekku, jotta nähtäisiin muiden pentujen sykkeiden vireys. Kaikki oli kunnossa. Päätettiin ottaa röntgenkuva, että nähtäisiin missä asennossa pentu on (voisiko oksitosiinia antaa), sekä muiden pentujen määrää. Tuntemani tassut olivat kuin olivatkin olleet sitten etutassut, ja pennun pää ja muu kroppa olivat poikittain kohdunsuulla. Lääkärin mukaan tämä oli estänyt kohtua supistelemasta, eli huokaisin helpotuksesta, ettei vikana ollut polttoheikkous. Älyttömän huonoa tuuria vain. Muita pentuja näytti olevan 6-8.
Päätös oli sitten leikata pennut ulos. Pumi on liian pieni koira lantioltaan, että pennun kääntämiseksi voitaisiin tehdä suuria, se olisi vain ajan tuhlausta muilta pennuilta. Nekku valmisteltiin leikkaukseen ja lääkäri kehotti meitä käväisemään syömässä (olimme kieltämättä varmasti karu näky valvotun yön jälkeen), pääsisimme sitten auttamaan pentujen kätilöinnissä. Tullessamme takaisin kuului leikkaussalista kuitenkin jo pentujen vikinää, ja eteemme kiikutettiin laatikko pullollaan erivärisiä pentuja. Piti hetki miettiä, ovatko ne todella meidän pentuja. Lääkäri kertoi pentuja olevan 9. Kysyin, missä se kuollut tukospentu on, mutta se oli selvinnyt kuitenkin, ja kaikki pennut olivat virkeitä, eikä tarvittu elvytystä tms.
Nekku oli vielä ommeltavana. Lääkäri kertoi kohdun olleen niin pinkeä pennuista, että se oli revennyt pahoin leikatessa, niinpä kohtu oli poistettava. Vatsaonteloon ehti lirahtaa hieman nestettä kohdusta, mutta se oli huuhdeltu hyvin, ongelmaa ei pitäisi olla. Muuten leikkaus meni hyvin.
Jonkin ajan päästä Nekku tuotiin pentujen luo heräilemään. Sillä välin koitimme saada pentuja tarttumaan nisille, joihin oli valitettavan huonosti laskeutunut maito. Alkoivat ne sitten imeä, ja lopulta melkein joka tissillä oli tyytyväinen pentu. Nekku heräili hitaasti ja valitteli oloaan välillä. Oli vaikea saada tarkastettua pennuilta sukupuolia ja kitalakia, kun emme halunneet siirrellä niitä esim. toiseen laatikkoon. Lopulta teimme tarkastukset väreittäin. Valkoisia pentuja on 3, niistä 1 on uros. Vaaleita fakoja on 2, tyttöjä. Hieman tummempi fako on tyttö. Tummin fako on tyttö. Mustat 2 ovat poika ja tyttö. Eli pentutulos on 2+7. Kitalaet kaikilla ehyitä ja kaikki kunnossa.
Kotona punnittiin ja merkittiin osa pennuista kynsilakoilla. Pienin pentu painaa 212 g ja isoin 290 g. Jättityttö on tumma fako, oikeastaan punainen. Todella topakan oloinen luonne heti alusta alkaen. Laitoimme pennut Nekun kanssa laatikkoon ja mamma laskeutui lähes heti makuulleen ja päästi pennut nisille ja nuoleskeli niitä kiinnostuneena, joskin vielä nukutusaineesta höhlänä. Pian se hoiti silti pentuja jo täyttä häkää ja pitää niistä todella hyvää huolta. Maitoakin alkaa herua, joskin annoimme varulta pennuille myös puppyboosteria ja maidonvastiketta lisäksi. Tilanne näyttää vakaalta, lähdin yöksi kotiin. Tästä se työ vasta alkaa. <3