Kevättä rinnassa

Agilitykursseilumme on sujunut vauhdikkaasti. Ensi sunnuntaina taitaa olla viimeinen kerta. Näihin viikoittaisiin treeneihin on sisältynyt niin hyviä kuin huonojakin päiviä, välillä on tehnyt mieli hakata päätä seinäänkin. Onneksi yhteinen tekeminen ja hauskanpito ovat pysyneet ykkössijalla, eihän meillä ole kiire mihinkään. Esteistä Kirka osaa jo luontevasti hypyt, putken, pussin, puomin, A:n ja renkaan. Vielä harjoittelua kaipaavat pujottelu ja keinu, sekä muuri ja pituus, joita ei ole vielä hirveästi kokeiltukaan.
Kiitos Natalle seuraavista agikuvista;

Ohjaustekniikoista olemme tutustuneet takaakiertoon, jonka kanssa ohjaajalla tahtoo olla enemmän opeteltavaa kuin koiralla itsellään. Tuskin maltan odottaa, kun aletaan harjoitella valssauksia sun muita. Kirka on niin nopea, että omat jalat ja PÄÄ ei tahdo pysyä vauhdissa. Ongelmia on myös tuottanut Kirkan epäilykset kurssiohjaajaamme kohtaan, siihen naiseen pumi ei halua luottaa, eikä kuunnella saarnausta. Myös motivoinnin kanssa on ollut haastetta, kun Kirka tahtoo välillä olla kiinnostunut enemmän Kuri-kaverin kanssa telmimisestä kuin esteiden suorittamisesta. Ylipäätään äänekkään kunniakierroksen veto kesken radan, tai sen jälkeen, on Kirkasta erittäin hauskaa. Koiranhallinta työn alla...

No, onneksi olimme varanneet tälle päivälle oman kaksituntisen treenivuoron, tietysti ystävämme Kurin kanssa. Olemme päättäneet pitää pojat täysin erossa toisistaan treenien ajan. Tänään pääsimme sitten Kirkan kanssa hyvään vauhtiin, ja koska aikaa riitti ja olimme keskenämme hallilla, saatiin yhteistyö koiran kanssa hyvin rullaamaan. Kerrattiin monia esteitä, joita ei ole muutamiin viikkoihin kurssikerroilla ehditty harjoitella. Myös takaakiertoa ja entistä pidempiä sarjoja. Hieman tavallista isommilla kierroksilla saatiin Kirka myös rohkeasti keinulle, ja rengasta mentiin maxi-korkeudella. Vaikka kaksituntinen on melko pitkä aika, jaksoivat koirat hyvin keskittyä, tietysti välillä taukoillen. Päivästä jäi siis tosi hyvät fiilikset.
Natalta on jälleen tulossa hienoja kuvia tästäkin agipäivästä. Niitä odotellessa! ;)

Trimmattu koira.

Agilityn ohessa näyttelykäyntejäkin on suunniteltu pidemmälle keväälle. Käväisimme toissalauantaina trimmauskurssilla, jota varten tuli viimein hommattua reilun kokoinen pöytä sekä oikeat trimmaussakset. Trimmistä tuli hieno, tosin joutunen vielä siistimään turkkia uudemman kerran ennen seuraavaa koitosta... Mätsäreissä kävimme 17.3., jälleen koirakoulu Vietissä. Kirka ei tahtonut olla hyvässä draivissa, oli vähän väsähtänyt ja innoton, mutta sijoittui kumminkin sinisten aikuisten kolmoseksi. :)



Ei millään jaksa kiinnostaa... kuva: Koirakoulu Vietti

 Vanessa-neiti on jatkanut kotikoirailua tavalliseen tapaansa. Vaikka blogi onkin pääasiassa keskittynyt Kirkan menoihin ja harrastamiseen, pitää Vaninkin kuulumiset muistaa kertoilla. ;) Vastineeksi menevämmille harrastuksille joita käydään Kirkan kanssa, tullaan Vanessan kanssa puuhaamaan sille mieluisimpia asioita. Lumien sulettua voidaan ottaa syksyn jälkitouhut uusiksi ja lähteä metsään vetämään verisientä! Meillä on suunnitelmissa rakentaa koirille kesällä myös tarha, jonne ne voi huoletta päästää takaovesta aamupissalle ja illan viimeiselle pissalle. Kätevästi meillä on takapihalle kaksi ovea, joten esimerkiksi pihasaunaan ei tarvitse kävellä sitten koiratarhan läpi. Mietinnässä on kuitenkin vielä se, minkä kokoinen tarhasta tulee.

Vielä pitää hehkuttaa, että Kirkasta on tulossa juttu Pumit-lehteen! Sitä odotellessa toivotamme kaikille hyvää pääsiäistä ja kevään jatkoa. :) Lopuksi vielä luottokuvaajamme otokset pumin ja collien onnenhetkistä kantohangilla, Muhoksen Matokorven lintutornilla.