Keväälle ja koko vuodelle 2020 oli suunnitelmissa tänäkin vuonna kaikenlaista. Vallitsevat olosuhteet tietäen lienee turhaa edes kertoa, että oikeastaan kaikki peruuntui. Meillä ei olisi kuitenkaan ollut syytä tylsyyteen, sillä Nastan juoksu koitti odotetusti helmikuun lopulla ja maaliskuussa käytiin astutusreissulla. Koronapaniikki alkoi vyöryä Suomeen juuri palatessamme Helsingistä kotiin ja heti seuraavana päivänä kotiintulosta sairastuin kovaan flunssaan, joka kesti parisen viikkoa. Tiedä sitten, oliko kyseessä korona, testeihin ei vielä tuolloin päässyt ilman varmaa kontaktia tartuntalähteeseen. Vietin tuon ajan kuitenkin tiiviisti kotona, eikä esimerkiksi siippani saati matkaseurana ollut siskoni tautia saaneet.
Valitettavasti Nastan ultra näytti sitten tyhjää, sekä kolmen että neljän viikon kohdalla, joten pentuja ei kesäksi nyt saatu. Reissu oli omalta osaltaan haasteellinen, sillä astutusta puuhattiin ulkona hieman rauhattomassa paikassa. Sää oli kaiken aikaa kamala, sateinen ja tuulinen. Kaikessa tuoksinnassa koirat kastuivat ja Nasta oli selästä todella rapainen, kaikkia paleli. Otollisimman oloisena päivänä astutus kuitenkin onnistui kerran ja toiveet tärppäämisestä olivat ihan hyvät. Tämä oli nyt kuitenkin Nastan toinen tyhjäksi jääminen. Luulen, että kauaksi matkustaminen ja reissun päällä olo voivat olla Nastan juoksulle huonoksi ja ehkäpä ovulointi on niistä häiriintynyt. Itsessään Nasta ei toki stressaa esimerkiksi autoilua tai muutenkaan vieraita paikkoja, mutta mystisiä juttujahan nämä lopulta ovat. Seuraavaa juoksua ja uutta mahdollisuutta odotellaan huokaillen. Tarkoituksena olisi pystyä järjestämään astutus lähempänä ja mahdollisimman simppelisti. Sillä tavallahan Nastan ensimmäinen pentuekin sai alkunsa.
Noin muuten meillä on sujunut hyvin. Paljon kotoilua ja ulkoilua, kuten varmasti kaikilla muillakin. Koirat ovat voineet hyvin ja minulla on ollut aikaa suorittaa amk-tutkintoni loppuun valmistuen agrologiksi. Toivottavasti kesän aikana tilanne hellittää ja asiat alkavat pikkuhiljaa palata normaaleihin uomiinsa. Toivotaan ja suunnitellaan.
Valitettavasti Nastan ultra näytti sitten tyhjää, sekä kolmen että neljän viikon kohdalla, joten pentuja ei kesäksi nyt saatu. Reissu oli omalta osaltaan haasteellinen, sillä astutusta puuhattiin ulkona hieman rauhattomassa paikassa. Sää oli kaiken aikaa kamala, sateinen ja tuulinen. Kaikessa tuoksinnassa koirat kastuivat ja Nasta oli selästä todella rapainen, kaikkia paleli. Otollisimman oloisena päivänä astutus kuitenkin onnistui kerran ja toiveet tärppäämisestä olivat ihan hyvät. Tämä oli nyt kuitenkin Nastan toinen tyhjäksi jääminen. Luulen, että kauaksi matkustaminen ja reissun päällä olo voivat olla Nastan juoksulle huonoksi ja ehkäpä ovulointi on niistä häiriintynyt. Itsessään Nasta ei toki stressaa esimerkiksi autoilua tai muutenkaan vieraita paikkoja, mutta mystisiä juttujahan nämä lopulta ovat. Seuraavaa juoksua ja uutta mahdollisuutta odotellaan huokaillen. Tarkoituksena olisi pystyä järjestämään astutus lähempänä ja mahdollisimman simppelisti. Sillä tavallahan Nastan ensimmäinen pentuekin sai alkunsa.
Noin muuten meillä on sujunut hyvin. Paljon kotoilua ja ulkoilua, kuten varmasti kaikilla muillakin. Koirat ovat voineet hyvin ja minulla on ollut aikaa suorittaa amk-tutkintoni loppuun valmistuen agrologiksi. Toivottavasti kesän aikana tilanne hellittää ja asiat alkavat pikkuhiljaa palata normaaleihin uomiinsa. Toivotaan ja suunnitellaan.
 |
| Kasevan Antaa Palaa, Quento's Lite Bättre ja Kasevan Cashew Muhojoen varressa, Olhavassa. |