Pentue täytti 2 vuotta viime viikon torstaina 8.9. ja olin varannut heti seuraavalle päivälle ajan Nastan luustokuvauksiin Oulun Eläinklinikalle. Odotin Nastan 2-vuotiaaksi, jotta saisin selkäkuvista myös spondyloosilausunnon virallisena. Selän lisäksi kuvattiin tietysti lonkat ja kyynärät. Selästä tulivat tulokset jo seuraavana päivänä lauantaina (VA0, SP0, LTV0), mutta muita tuloksia vielä odottelemme, joskaan niissä ei pitäisi olla mitään yllättävää. Ainakin kuvanneen ell:n mukaan kaikki näytti siistiltä ja normaalilta.
Kuvat laitan postauksen loppuun.
Tämän vuoden näyttelykäynnit ovat jääneet vähäisiksi. Kesäkuinen Tromssan reissu oli pumien vuoden ensimmäinen näyttely, jonka jälkeen Kirka on käynyt kolmesti kehässä ja Nasta nyt kerran. Elokuun Oulu kv:ssa kävin esittämässä ihanan kasvatti-Mintun ja hakemassa sille kivan EH:n näyttelyarvostelun (joka on nähtävissä Kasvatit-sivulla).
Viimeisin uutinen on elokuun 28, sunnuntailta, jolloin vaikutimme hajautuneesti sekä pohjoisen että etelän kehässä. Olimme itse yhdistetyllä loma/näyttely-reissulla Helsingissä, kun Nasta esiintyi auttavaisten kaverien avulla Rovaniemellä. Koirien ilmoittaminen kahteen eri puolilla Suomea pidettäviin näyttelyihin samalle päivälle oli omaa huolimattomuutta, mutta oli mukava saada Nastankin käynti sitten onnistumaan. Kirka oli Helsingissä ROP ja Nasta Rovaniemellä VSP, kolmannen sertin kanssa. Kiitos kuuluu Hanna-Leenalle. Molemmat pumit olivat toki sukupuolensa ainoat edustajat omissa näyttelyissään... ;)
Minulla oli alkuvuodesta suunnitteilla katsella Nastalle näyttely, josta lähtisimme koittamaan valioitumista, mutta niin se vain on jäänyt. Lähdemme varmaan sitten käymään voittajanäyttelyissä avoilemassa. Kesä on ollut ylipäätään melkoisen voimia kuluttava, kun meillä oli tarkoituksena maalata talo ja autotalli, mutta projekti paisui enemmänkin ulkoverhousremontiksi. Paljon muutakin on kuitenkin ehditty touhuamaan. Tällä hetkellä käydään Kirkan kanssa rallytokokurssia.
Kirkan kanssa kävin myös koittamassa pari agistarttia uudella itsevarmuudella. Valitettavasti tiellä on edelleen yksi kompastuskivi, johon tarvittaisiin lisää rutiinia: keinu. Kokonaisuutena radat olivat kuitenkin upeita, parhaita tähänastisia kisasuorituksia. Ehdin sinne minne piti ja suoritus rullasi ihanasti eteenpäin - lukuunottamatta niitä virheitä. Hyppyradalta 15 vp ja 3. sija. Kirka lensi nenälleen ensimmäisen riman kanssa, joka oli todella yllättävää, mutta jatkettiin menoa. Toinen vitonen tuli epävarmasta pujottelun aloituksesta (joka toistui sitten toisellakin radalla, vaikka ennen molempia ratoja kepiteltiin virheettä lämmittelyesteillä). Kolmas oli sitten pitkäksi mennyt kaarros, jossa Kirka juoksi hypyn ohi. Agiradalla sitten tosiaan sama keppiepäselvyys, mutta hylky tuli kuitenkin lentokeinusta (taas), kun uusi käskysana "Rrrr!" ei purrutkaan vielä ihan kisatilanteen huumassa. Keinulle ja kepeille tarvitaan vielä siis hiomista ja rutiinia. Katsotaan, josko vielä tälle vuodelle jossain startattaisiin. Tällä hetkellä kuitenkin rallyn alkeet ovat säännöllisemmässä treeniohjelmassa.
Viime postauksessa kerroin tuloillaan olevasta pentueesta, johon syntyy mahdollisesti Kirkan pentuja. Millan on pitänyt meitä ekstrajännityksessä, ja odotellaan edelleen H-hetkeä, milloin pennut ilmoittaisivat tulostaan. Yliajalla nimittäin ollaan, vrk 68/70, mutta mamman tila on tutkittu ja todettu normaaliksi. Muuta ei voida kuin odotella, vielä ihan himpun verran.
Kuvat laitan postauksen loppuun.
Tämän vuoden näyttelykäynnit ovat jääneet vähäisiksi. Kesäkuinen Tromssan reissu oli pumien vuoden ensimmäinen näyttely, jonka jälkeen Kirka on käynyt kolmesti kehässä ja Nasta nyt kerran. Elokuun Oulu kv:ssa kävin esittämässä ihanan kasvatti-Mintun ja hakemassa sille kivan EH:n näyttelyarvostelun (joka on nähtävissä Kasvatit-sivulla).
Viimeisin uutinen on elokuun 28, sunnuntailta, jolloin vaikutimme hajautuneesti sekä pohjoisen että etelän kehässä. Olimme itse yhdistetyllä loma/näyttely-reissulla Helsingissä, kun Nasta esiintyi auttavaisten kaverien avulla Rovaniemellä. Koirien ilmoittaminen kahteen eri puolilla Suomea pidettäviin näyttelyihin samalle päivälle oli omaa huolimattomuutta, mutta oli mukava saada Nastankin käynti sitten onnistumaan. Kirka oli Helsingissä ROP ja Nasta Rovaniemellä VSP, kolmannen sertin kanssa. Kiitos kuuluu Hanna-Leenalle. Molemmat pumit olivat toki sukupuolensa ainoat edustajat omissa näyttelyissään... ;)
Minulla oli alkuvuodesta suunnitteilla katsella Nastalle näyttely, josta lähtisimme koittamaan valioitumista, mutta niin se vain on jäänyt. Lähdemme varmaan sitten käymään voittajanäyttelyissä avoilemassa. Kesä on ollut ylipäätään melkoisen voimia kuluttava, kun meillä oli tarkoituksena maalata talo ja autotalli, mutta projekti paisui enemmänkin ulkoverhousremontiksi. Paljon muutakin on kuitenkin ehditty touhuamaan. Tällä hetkellä käydään Kirkan kanssa rallytokokurssia.
Kirkan kanssa kävin myös koittamassa pari agistarttia uudella itsevarmuudella. Valitettavasti tiellä on edelleen yksi kompastuskivi, johon tarvittaisiin lisää rutiinia: keinu. Kokonaisuutena radat olivat kuitenkin upeita, parhaita tähänastisia kisasuorituksia. Ehdin sinne minne piti ja suoritus rullasi ihanasti eteenpäin - lukuunottamatta niitä virheitä. Hyppyradalta 15 vp ja 3. sija. Kirka lensi nenälleen ensimmäisen riman kanssa, joka oli todella yllättävää, mutta jatkettiin menoa. Toinen vitonen tuli epävarmasta pujottelun aloituksesta (joka toistui sitten toisellakin radalla, vaikka ennen molempia ratoja kepiteltiin virheettä lämmittelyesteillä). Kolmas oli sitten pitkäksi mennyt kaarros, jossa Kirka juoksi hypyn ohi. Agiradalla sitten tosiaan sama keppiepäselvyys, mutta hylky tuli kuitenkin lentokeinusta (taas), kun uusi käskysana "Rrrr!" ei purrutkaan vielä ihan kisatilanteen huumassa. Keinulle ja kepeille tarvitaan vielä siis hiomista ja rutiinia. Katsotaan, josko vielä tälle vuodelle jossain startattaisiin. Tällä hetkellä kuitenkin rallyn alkeet ovat säännöllisemmässä treeniohjelmassa.
Viime postauksessa kerroin tuloillaan olevasta pentueesta, johon syntyy mahdollisesti Kirkan pentuja. Millan on pitänyt meitä ekstrajännityksessä, ja odotellaan edelleen H-hetkeä, milloin pennut ilmoittaisivat tulostaan. Yliajalla nimittäin ollaan, vrk 68/70, mutta mamman tila on tutkittu ja todettu normaaliksi. Muuta ei voida kuin odotella, vielä ihan himpun verran.
Tässä vielä Nastan luustokuvat.
