Olemme viettäneet kuluneen viikon Jyväskylässä Nekkua astuttamassa. Lähdimme maanantaina, hotelli meillä oli Laukaassa parinkymmenen kilometrin päässä sulho Milon kotoa. Pieni, rauhallinen ja kotoisa hotelli, jossa oli samaan aikaan toinenkin astutusreissulainen, jonka kanssa saimme vaihdettua toistemme tilannetietoja (terapeuttista).
Aiemman perusteella osasin odottaa, että Nekulla alkaisi oikeat päivät olla vasta 14. päivän tienoilla, sen oman kiinnostuksen perusteella, on seisonut kastroidulle oman perheen urokselle vasta silloin. No, niin oli nytkin ja Nekku antoi hypätä vasta juoksun 14. päivänä. Valitettavasti ensikertalainen kosiskelija Milo ei ollut vielä tarpeeksi orientoitunut, astumista ei saatu kovasta yrityksestä huolimatta vielä tapahtumaan.
Tänään, lähtöpäivänä Milo huomasi, että tosi on kyseessä ja astui Nekun oppikirjan mallin mukaisesti, tarvitsi vain pitää pariskuntaa aloillaan loppuun asti, kun pumit jäivät onnistuneesti nalkkiin riittäväksi toviksi. Nekulta oli kuitenkin aiemmin otettu proget, eli torstain arvo oli jo 17 ng/ml. Näin ollen kun astuminen tapahtui vasta tänään, eivät tiinehtymismahdollisuudet ole välttämättä enää kovin hyvät. Ei toivota liikoja, mutta eletään ja odotetaan. Toivotaan, että luonto olisi meidän puolella.
