Olen viime vuosina tykästynyt yhä enemmän suunnittelemaan omatekoisia lahjoja jouluksi. Useimmiten ne ovat jotain syötävää herkkua, kuten makeisia. Herkut kuuluvat myös koirille ja jouluna meidän koirat saavatkin muhkean yrjölätyyppisen joulupuuron, johon sekoitetaan runsaan lihamäärän lisäksi kaikkea mahdollista kaapeista löytyvää lisuketta.
Kotikokkailu on mukavaa ja entistä mielenkiintoisemmaksi sen tekee reseptien muokkaaminen omilla ainesosilla ja mauilla. Tällä kertaa kokeilin ihmisten herkuiksi vaahtokarkkien tekoa ja sovelsin ohjetta onnistuneesti mustikan, mansikan ja banaani-suklaan makuiseksi. Sukulaismukuloiden testattavaksi väsäsin joulutikkareita, nimittäin paahdetun sokerin, vaniljan ja sitruunan makuisia marenkikuusia...
Sokerinhuuruisen makeistehtailun jälkeisessä ähkyssä päätin alkaa miettiä jotain maistuvaa myös koirille. Netin koirankeksiohjeet olivat minusta kokkareisen näköisiä liha-kauraryyni-pohjaisia mötöstyksiä. Halusin taikinan, josta saisin helposti tehtyä "pipareita" muotilla. Lamppu syttyi marketissa makkarahyllyn luona. Olin miettinyt, mistä saisin tarpeeksi hienojakoista lihaa, jotta taikinasta tulisi tasaista ja kekseistä hyvin koossa pysyviä. Maksamakkara oli vastaus.
Kotona otin esiin paria erilaista jauhoa ja siemeniä ja lähdin lisäämään niitä maksamakkaramassaan. Tällainen reseptistä muodostui:
200 g maksamakkaraa
2 dl jauhoa (meillä 50/50 tattaria ja maissia)
+ pieniä siemeniä (meillä pellava ja seesami)
Massasta tuli melko paksua ja raskasta vaivattavaa, mutta en halunnut lisätä yhtään vettä, koska halusin kekseistä mahdollisimman rapeita ja lisäkosteus olisi turhaan pidentänyt paistoaikaa.
Kaulitsin massan muutaman millin paksuiseksi levyksi. 4-5 senttisellä pumimuotilla maksapipareita tuli pari pellillistä. Paistoin niitä noin 150-asteisessa leivinuunissa 25 minuuttia.
Maksakeksit upposivat vitkuttelematta kaikille koemaistajille ja lahjansaajille...
